etusivu uutiset ottelut media raportit laulukirja linkit keskustelu

:: Hakkapeliittojen jälkeläisiä?

Hakapeliittojen futisfanimatka tehtaalta tehtaalle

Äskettäisen väitöksen mukaan jalkapallofanius luo arkeen eräänlaista järjestystä. Urheilun tapahtumat säilyvät vuodesta toiseen samoina ja muuttumattomina tuottaen tunteen jatkuvuudesta ja varioiden itseään sen verran, että mielenkiinto säilyy yllä. Jalkapallon Veikkausliigan moninkertaisen mestarin, valkeakoskelaisen FC Hakan kannattajaryhmä Hakapeliitat syntyi sattumalta pari vuotta sitten. Sitä ennen Tehtaan kentän yleisö oli tunnettu kautta maan hiljaisesta hämäläisyydestään. Joukko Hakan junioreita kerääntyi Tehtaan kentän päätykatsomoon kannattamaan joukkuettaan. Nuorukaiset halusivat saada hiukan ahdistavaltakin tuntuvaan hiljaisuuteen muutosta. Ensimmäisenä vuotena juniorikannattajat tyytyivät seuraamaan vain FC Hakan kotiotteluja. Toisena vuotena mukaan tuli bussimatkat vierasotteluihin. Vasta kuluneen talven aikana ryhmä sai aikaan webbisivuston ja kannattajien keskuudessa alettiin keskustella ryhmän nimestä.

Porukka oli saanut potkua viime syksynä voitetusta Suomen Cupin finaalista, jossa junalastillinen hakafaneja huusi nuoren kannattajaryhmän johdolla Finnair Stadiumin ylälehterillä noin 800:n hengen äänivoluumilla joukkueensa komeaan voittoon. Erilaisista nimiehdotuksista Hakkapeliitta-sotilaisiin viittaava nimi Hakapeliitat voitti. Porukka sopi hiljaa keskenään, että kaikkia Tehtaan kentän Haka-kannattajia kutsutaan Hakafaneiksi ja äänekkäin ydinjoukko on nimeltään Hakapeliitat. FC Haka pelasi kevään ensimmäisen vierasottelun Anjalankoskella viime vuoden mestarin MyPan vieraana. Matka oli ensimmäinen ja samalla historiallinen Hakapeliitat-nimen alla.

Bussikuljetus Anjalankoskelle lähti vapunaattona sunnuntaina klo 12.00 Tehtaan kentän päätykatsomon takaa. Paikalle oli hyvissä ajoin saapunut matkanjärjestäjä, FC Hakan talkoopäällikkö Matti Hakala, joka perusti toimiston autonsa takapellille. Eläkepäiviään viettävä talkoopäällikkö on vastannut fanimatkoista neljä-viisi vuotta eli järjestänyt kyydit, hoidellut liput ja myynyt limsat.

Osanottomaksun maksamisen jälkeen Hakapeliitat siirtyvät hetkeksi päätykatsomon kaikuvalle katsomopuolelle äänenavausta varten. Joku saattoi riimien välissä kostuttaa vähän kurkkuaankin. Hakalan ympärillä seisoskelevat vanhemmat kannattajat vitsailevat, että pitäisikö käydä kertomassa porukalle, että ottelu on Anjalankoskella.

On Hakalla taas pelivuoro, hyvä Haka huutaa kuoro, Hakan vuoro on taas näyttää taidot mestarin...

Tunnelma katsomon takana nousee pari pykälää, kun paikalle kurvaa pari Hakan pelaajaa henkilöautossa ja pysäköi auton katsomon varjoon. He jatkavat Nordea-katsomon taakse, jonne hetkeä aiemmin oli ajanut Hakan pelaajabussi.

Porukka alkaa olla pikku hiljaa kasassa. Puuttuu vain fanibussi ja joku Teresa, jonka sukunimestä matkanjohtaja ei ollut saanut puhelimessa selvää. Hetken kuluttua ohitse pyyhältää Hakan pelaajabussi matkalla kohti Anjalankoskea. Hakala mietiskelee ääneen, että luultavasti joukkue painaa Anjalankoskelle yhtä soittoa, mutta fanibussin on tarkoitus pysähtyä menomatkalla pari kertaa. Kotiin palattaisiin yhdellä pysähdyksellä.

Hakapeliittojen johtaja Joonas Kallio kertoo, että ryhmä koostuu vuosien -88 ja -89 junioreista. Suunilleen puolet ovat jo täysi-ikäisiä. Lisäksi yksi iskuryhmä oleskelee parhaillaan armeijassa ja osallistuu vain tärkeimpiin otteluihin. FC Hakan lisäksi Hakapeliitat käyvät kannustamassa Futsal-joukkue MadMaxia ja kakkosessa pelaavan PS-44:n jalkapallojoukkuetta. Omien junioripelien ja -harjoitusten lisäksi aika ei oikein muuhun tahdo riittääkään.

Bussi saapuu ja väki pakkautuu sisään. Kaikki paikat tulevat muutaman paikanvaihdon jälkeen käyttöön. Viimeisenä bussiin työntyy Teresa, joka istahtaa ystävättären varaamalle vieripaikalle. Matka alkaa ja Valkeakosken keskustan läpiajon jälkeen bussi kääntyy Yhteistalon kohdalla kohti Tykölää.

... vastustaja tekee muurin, Haka näyttää ken on suurin, siinä onkin miettimistä muille kerrakseen!

Linja-autoaseman kohdalla matkanjärjestäjä joutuu paniikkiin ja huutelee bussin perälle, että pitikö jonkun tulla mukaan vielä matkalla? Takapenkkiläiset rauhoittelevat, että kaikki ovat mukana. Varmuuden vuoksi matkanjärjestäjä silmäilee vielä huolellisesti bussipysäkit Sointulan ohitse ajettaessa.

Tykölästä bussi jatkaa Tampere-Lahti-tielle ja kurvaa kohti Lahtea. Takaosassa joku kaivaa vapunaaton kunniaksi viinipullon ja pienen etsimisen jälkeen autosta löytyy korkkiruuvi sen avaamisen. Ensimmäinen pysähdys on ennen Lahtea suurella huoltoasemalla.

Kahvi ja limukat maistuvat jo alkumatkalla, vaikka matkanjohtaja vilkuilee hiukan surullisena olut- ja siiderikoria. Bussin etupään vanhemmista faneista puuttuu tällä kertaa jokunen tuotteiden ahkera käyttäjä. Jostain kätköstä matkanjohtaja kaivaa mustan jätesäkin ja vie sen perälle roskia ja muuta käyttöä varten. Ennen ensimmäistä pysähdystä yksi takaosan väestä alkaa voida pahoin.

Auto pysähtyy huoltoasemalle ennen Lahtea ja porukka kerääntyy pöytiin pullakahveille. Pari kaverusta laittaa veikkauspisteessä sisään viimeiset pelikupongit. Vanhemmat kannattajat miettivät pian edessä olevaa Ahvenanmaan matkaa. Hakan kannatusyhdistys oli ottanut yhteyttä omalla ehdotuksellaan, mutta se ei ottanut oikein tulta fanien keskuudessa. Yhdellä mukanaolijalla oli kokemusta viime kesän meno-paluumatkasta Helsingin kautta. Lähtö oli illalla ja perillä ollaan neljän aikaan aamulla. Paluumatka samana iltana, joten laivalla menee kaksi yötä peräkkäin.

Matka jatkuu ja matkanjohtaja kyselee pahoinvoivasta kannattajasta. Ole rauhassa, matkanjärjestäjä, kaverista huolehditaan, huudetaan takaosasta. Hakapeliitat harjoittelevat kannatuslaulujaan ja stemmat tuntuvat olevan kunnossa.

Uudenkylän kohdalla joku etupään vanhemmista kannattajista kertoo asuneensa tuolla mäen päällä nuoruudessaan. Hiljainen vierustoveri innostuu kertomaan muuttavansa pian Kouvolaan, josta löytyy hyviä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Paikkakunnalta ei taida löytyä huipputason jalkapalloa, miettii vierustoveri. Ei, mutta Anjalankoskelle on lyhyt matka.

Iitissä on toinen pysähdyspaikka ja matkanjohtaja ottaa Hakapeliitat puhutteluun: "Älkää ottako enää yhtään tai muuten ette pääse sisään kentälle". Matkanjohtajan auktoriteetti riittää ja loppumatka taitaa mennä äänekkäästi, mutta kuivin suin.

Hei hei hei.. Haka pelaa, eikä pelkää, antaa aina muille selkään, ottaa aina pinnat kotiin ihan leikiten!

Kuusankoskea ohitettaessa bussin etuosassa tähyillään syksyllä sulkeutuvaa tehdasta. Seuraavan kerran vastaavalla matkalla piipusta ei tule enää savua. Tehdaspaikkakuntalaisina valkeakoskelaiset eivät ohita tapahtumaa pelkällä olkien kohautuksella. Tehtaiden tuotantoa supistettaessa säästöjä kerätään myös sponsorieuroja karsimalla. Sen ovat huomanneet sekä isäntäjoukkue MyPa että vierasjoukkue Haka. Budjetista yhä suurempi osa tulee muualta kuin suoraan tehtaalta. Yksi toivon mukaan pitkällä aikavälillä seurojen rahakukkaroja kasvattava säie on fanikulttuurin elvyttäminen.

Anjalankosken jalkapallostadionilla bussi kurvaa suoraan portista sisälle ja pysähtyy keskelle hiekkakenttää. MyPan yhteyshenkilö tulee bussille ja Hakapeliitat alkavat kaivella kannatuslippuja ja -lakanoita sekä soittopelejä linja-auton matkatavaratilasta. Kannattajat ohjataan vieraskannattajakatsomoon, joka on MyPan oman MyPassion-kannattajaryhmän kanssa samassa katsomossa, mutta päinvastaisessa päässä.

Haka, Haka tehkää maali, se ei teiltä paljon vaadi, näin sen tekee Hakalaiset, tosikovat koskilaiset!

Ottelun alkaa ja Hakapeliitat pitävät katsomossa hyvää möykkää. Kannatuslaulut kuuluvat selvästi. Katsomon päinvastaisesta päästä ei paljon ääntä kuulu. Puoliajalla kaksi valokuvaajaa keskustelee kentän päädyssä. Toista harmittaa, että kentällä kukaan muu ei kannusta pelaajia, vain pienessä kännissä oleva Hakapeliitta-joukko. Ottelun jälkeen joku vastapäisessä katsomossa istunut kertoo, että Hakapeliitat päihittivät desibeleissä keski-iältään hiukan vanhemmat Anjalaiskoskelaisfanit.

Kun Valeri Popovich tekee ottelun ainoan maalin, Hakapeliitat puhkeavat tuttuun lauluun:

Hakalla on Tsaari se oma tsaari on, Hakalla on Tsaari se oma tsaari on, Aiai MyPaa, MyPalla ei ole Tsaaria, mutta meidän hakalla oma tsaari on.

Paluumatkalle lähdetään pienen viivytyksen jälkeen jo tyhjentyneeltä hiekkakentältä. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Iitissä, jossa taukoa on 20 minuuttia. Tunnelma bussissa on raukea, mutta Hakapeliittojen laulukuorosta lähtee vielä ääntä. Jossain vaiheessa tunnelmaa hiukan laskee tieto, että valkeakoskelainen moottoripyöräilijä Mika Kallio on keskeyttänyt päivän kilpailussaan.

Jalkapallofanit harvemmin analysoivat elämäntapaansa tai ottelumatkojaan. Viimesyksyisen Harri Heinosen väitöskirjan mukaan fanius ei ole uskonnon kaltainen pelastusoppi, mutta intohimoinen sitoutuminen ja panostaminen mielihyvää tuottavaan toimintaan antaa elämälle väriä sekä tekee arjesta kiehtovaa ja miellyttävää. Rivifania hienot sosiologiset määrittelyt harvemmin koskettavat. Heille riittää yhdessäolo ja sen tuoma yhteenkuuluvuus ja mielihyvä.

Yhdeksän tienoilla illalla bussi ehtii takaisin Tehtaan kentän päätykatsomon taakse. Osa kannattajista jatkaa matkaa kotiin henkilöautolla, osa polkupyörällä. Joku kävelee kotiin. Valkeakosken kokoisessa pikkukaupungissa kun on lyhyt matka melkein minne vaan.

Kirjoittanut: Keskilinkki